Takaisin edelliselle sivulle
Vertailun vuoksi on todettava, että tänä vuonna, edellisen hallituksen päätösten ansiosta, peruskorjaushankkeisiin sekä kosteus- ja homevaurioremontteihin on varattu 36 miljoonaa euroa.
Valtionosuuksia ei ole tähänkään mennessä riittänyt kaikkiin kouluihin mutta nyt avustusten määrä laskee noin seitsemäsosaan. Leikkaukset aiheuttavat ongelmia huonossa taloudellisessa jamassa oleville kunnille ja näistä erityisesti pienille kunnille, joille isot korjaushankkeet ovat suhteessa kalliita.
Väkisinkin mieleen hiipii epäilys, että hallitus vähentää peruskorjausrahoja sen vuoksi, että pienillä paikkakunnilla on tämän jälkeen käytännössä mahdotonta tehdä kouluremontteja, kun ne pitäisi tehdä ilman valtion avustuksia. Pienimmät kunnat eivät usein pysty koulujaan avustuksitta korjaamaan, tämä taas osaltaan pakottaa kuntia yhdistymään ja yhdistymisten myötä harventamaan kouluverkkoaan.
Suhdannevaihtelujen kannalta säästöpäätös on suorastaan huonosti harkittu. Kun maa on menossa kenties kohti taantumaa tai jopa lamaa, tarvittaisiin muun muassa rakennuspuolella uusia hankkeita. Näin saataisiin työttömiksi jääville rakennusmiehille ja –naisille töitä. Hankkeet olisivat lisäksi paikallisia ja auttaisivat usein nimenomaan paikallisia rakentajia. Nyt moni tärkeä ja jo suunniteltu korjaushanke jää toteutumatta.
Hallitus tekee talousarvioleikkauksellaan kauaskantoisen päätöksen. Koulujen sisäilma heikkenee korjausten puutteessa ja koululaiset sekä koulujen henkilökunta tulevat kärsimään päätöksestä.
Ari Torniainen
kansanedustaja, Keskusta
21.12.2011
Koulujen korjausrahat hupenevat olemattomiin. Mielipidekirjoitus Etelä-Saimaa 22.10.2011, Kouvolan Sanomat 22.10.2011, Joutseno 27.10.2011 ja Länsi-Saimaan Sanomat 28.10.2011
Hallitus karsii rajusti koulujen peruskorjausrahoja. Valtion ensi vuoden talousarvioesityksessä uusiin koulurakentamishankkeisiin on varattu koko maassa vain viisi miljoonaa euroa. Valtiovarainministeriön arvion mukaan sillä saadaan rakennettua tai peruskorjattua tilat 720 oppilaalle. Käytännössä tämä tarkoittaa vain muutaman pienen home-, kosteus- tai muista vaurioista kärsivän koulun remontointia koko maassa.Vertailun vuoksi on todettava, että tänä vuonna, edellisen hallituksen päätösten ansiosta, peruskorjaushankkeisiin sekä kosteus- ja homevaurioremontteihin on varattu 36 miljoonaa euroa.
Valtionosuuksia ei ole tähänkään mennessä riittänyt kaikkiin kouluihin mutta nyt avustusten määrä laskee noin seitsemäsosaan. Leikkaukset aiheuttavat ongelmia huonossa taloudellisessa jamassa oleville kunnille ja näistä erityisesti pienille kunnille, joille isot korjaushankkeet ovat suhteessa kalliita.
Väkisinkin mieleen hiipii epäilys, että hallitus vähentää peruskorjausrahoja sen vuoksi, että pienillä paikkakunnilla on tämän jälkeen käytännössä mahdotonta tehdä kouluremontteja, kun ne pitäisi tehdä ilman valtion avustuksia. Pienimmät kunnat eivät usein pysty koulujaan avustuksitta korjaamaan, tämä taas osaltaan pakottaa kuntia yhdistymään ja yhdistymisten myötä harventamaan kouluverkkoaan.
Suhdannevaihtelujen kannalta säästöpäätös on suorastaan huonosti harkittu. Kun maa on menossa kenties kohti taantumaa tai jopa lamaa, tarvittaisiin muun muassa rakennuspuolella uusia hankkeita. Näin saataisiin työttömiksi jääville rakennusmiehille ja –naisille töitä. Hankkeet olisivat lisäksi paikallisia ja auttaisivat usein nimenomaan paikallisia rakentajia. Nyt moni tärkeä ja jo suunniteltu korjaushanke jää toteutumatta.
Hallitus tekee talousarvioleikkauksellaan kauaskantoisen päätöksen. Koulujen sisäilma heikkenee korjausten puutteessa ja koululaiset sekä koulujen henkilökunta tulevat kärsimään päätöksestä.
Ari Torniainen
kansanedustaja, Keskusta
Ari Torniainen | 00102 EDUSKUNTA | 050 512 0422 / 09 432 3184 | | www.aritorniainen.fi
