Takaisin edelliselle sivulle

23.12.2020

Rautatieverkkoa on parannettava ja nopeutettava. Julkaistu RAUn (Rautatiealan Unioni) jäsenlehdessä 2/2020 kesäkuussa.

Rautateillä on Suomessa yli 150-vuotinen historia. Rautateitä alettiin rakentaa sekä ihmisten että tavaroiden kuljettamisen nopeuttamiseksi. 1800-luvulla tiet olivat hiekkateitä ja kulkuneuvot hevospelejä, vesireiteillä oli paljon nykyistä suurempi merkitys mutta rautatiet veivät Suomea nykyaikaan.

150 vuodessa rataverkko on laajentunut koko Suomeen ja on pituudeltaan noin 6000 kilometriä, sähköistettynä on vähän yli puolet. Edelleen junaliikenteen tavoitteena on kuljettaa ihmisiä ja rahtia mahdollisimman nopeasti.

Suomeen alettiin hankkia nopeita Pendolinoja 1990-luvun alkupuolella ja alkuhankaluuksien jälkeen ne toimivat nyt kohtalaisesti. Pendolinoilla olisi mahdollisuus ajaa jopa 220 km/h mutta rataverkko on sen verran hitaassa kunnossa, että se on kunnolla mahdollista vain Kerava-Lahti -osuudella.

Väylävirastolta valmistui toukokuun lopussa selvitys Itärata -hankkeesta. Selvityksen lopputulemassa otettin kantaa uuden Itäradan linjauksiin ja annettiin askelmerkit kohti tulevaa hankeyhtiötä. Selvitys otti myös kantaa nykyisen rataverkon kuntoon.

Suomen kannalta on tärkeä miettiä koko maata ja sen mahdollisuuksia ja tämä tarkoittaa myös rautatieyhteyksien kehittämistä kaikkialla, ei vain Etelä- ja Länsi-Suomessa. Siksi Itä-Suomen rautateiden on oltava samalla viivalla yhteyksiä parannettaessa.

Valmistunut selvitys toi esille sen, mikä on monella taholla ollut tiedossa jo aiemmin: halvimmalla yhteyksien nopeuttamisessa päästään parantamalla nykyistä rataverkkoa. Monet kaartavat mutkat kaipaavat suoristamista ja korjaamista, ratapölkyt vaihtamista betonisiin, sillat korjaamista, tasoristeykset muuttamista turvallisemmiksi ja tarvittavat osuudet lisäraiteita. Näin saadaan nopeutettua liikennettä koko maassa eikä vain ruuhka-Suomen osuuksilla. Uusien ratalinjausten tekeminen maksaa paljon ja pitääkin miettiä, onko saatava hyöty järkevässä suhteessa saatavaan parannukseen.

Mielestäni rataverkon kunnostaminen pitää ottaa ehdottomasti elvyttämistoimien listalle. Tekeillä olevat ratojen kunnostamiset on saatettava loppuun viivyttelemättä ja jo valmiiksi tehtyjä suunnitelmia pitää aikaistaa. Ratahankkeita on tehtävä nopeutetusti ja ympäri Suomen, jotta saamme rataverkkoa kuntoon.

Pitkäaikaiseksi tavoitteeksi pitää ottaa rataverkon nopeuden nostaminen vähintään 200 kilometriin tunnissa kaikilla Suomen pääratalinjoilla eli Helsingistä Turkuun, Tornioon ja Rovaniemelle, Kajaaniin sekä Joensuuhun, myös Helsingin ja Pietarin välisen yhteyden on oltava nopea koko matkaltaan.

Tavaraliikenne liikkuu Suomessa sekä kaupunkien välillä mutta myös Suomesta ulos ja ulkomailta Suomeen. Rautatiet vievät Suomen satamiin ja ovat samalla tärkeä osa Suomen kauppaa. Näiden yhteyksien on oltava kunnossa kaikkiin toimiviin satamiin, ei ainoastaan muutamaan suurimpaan.

Rautatiet ovat yhdessä teidemme, lentokenttien ja satamien kanssa Suomen elintärkeää kansallisomaisuuttamme. Niistä on pidettävä hyvää huolta, jotta ihmisten elinmahdollisuudet turvataan kaikkialla maassa.

Ari Torniainen
kansanedustaja, Keskusta
liikenne- ja viestintävaliokunnan varapuheenjohtaja