Takaisin edelliselle sivulle

13.02.2023

Keskustan tavoitteet toteutuvat fossiilittoman liikenteen tiekartassa, Torniainen sanoo – hallitus teki periaatepäätöksen tänään. Julkaistu Suomenmaa 6.5.2021.

Hallituksen teki tänään periaatepäätöksen fossiilittoman liikenteen tiekartasta.

Tiekartasta selviävät keinot, joilla hallitus aikoo puolittaa Suomen liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Hiilineutraaliin liikenteeseen pyritään vuoteen 2045 mennessä.

KESKUSTASTA kerrotaan, että puolueen esitykset sisältyvät hyvin tiekartan pääperiaatteisiin.

Ensimmäisessä vaiheessa edistettäisiin fossiilisten polttoaineiden korvaamista, ajoneuvokannan uudistamista ja liikennejärjestelmän energiatehokkuutta erilaisin tuin ja kannustimin.

Toisessa vaiheessa on keinoja, joiden vaikutuksista päästöihin tarvitaan hallituksen mukaan lisää tietoa. Keinoihin kuuluu esimerkiksi etätyö, joka vähentää liikkumisen tarvetta.

Syksyllä hallitus arvioi lisätoimien tarvetta liikenteen päästöjen puolittamiseksi.

Tiekartassa on sellainenkin vaihtoehto, että jos ensimmäisen ja toisen vaiheen keinot eivät vähennä päästöjä riittävästi, käyttöön saatettaisiin ottaa fossiilisten polttoaineiden kansallinen päästökauppa. Valtio huutokauppaisi bensiinin ja dieselin jakeluoikeuksia, ja niiden rajallinen määrä voi pitemmällä aikavälillä nostaa fossiilisten polttoaineiden hintoja.

KESKUSTASSA katsotaan, että päästökaupan tielle ei ole tarvetta lähteä, sillä päästöt vähenevät reippaasti jo etätöiden tekemisellä ja sähköautojen yleistymisellä.

Kesään mennessä päivitettävän perusennusteen arvioidaan laskevan päästövähennysten tarvetta huomattavasti, koska kehitys on niin nopeaa. Keskusta laittaa etätöiden kohdalle huutomerkin kysymysmerkin sijaan.

– Jopa kolmasosa päästövähennystavoitteista voidaan saavuttaa etätyön kautta, eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Torniainen (kesk.) sanoo.

Jos miljoona suomalaista tekisi puolet viikosta etätöitä, päästöt vähenisivät 0,44 miljoonaa tonnia, keskustan eduskuntaryhmä totesi jo viime syksynä.

Turun yliopiston kauppakorkeakoulun ja Taloustutkimuksen tutkimus etätöiden jatkamisen halukkuudesta vahvistaa tämän – työmatkaliikenne vähenee 13 prosentilla koronapandemiaa edeltävästä ajasta.

–Aikanaan etätöiden vaikutusta ei otettu tosissaan, mutta nyt on huomattu, että vaikutukset ovat selkeät, Torniainen summaa.

Hallitus aikoo vauhdittaa myös valokuituverkon rakentumista 50 miljoonalla eurolla EU:n elvytyspaketista, mikä mahdollistaa sujuvat etätyöt entistä useammassa talossa.

TORNIAISEN mukaan päästövähennystavoitteisiin päästään pehmeillä keinoilla, keppiä ei autoilijoille tarvita.

Keskusta haluaa lisätä tuntuvasti kotimaisten, uusiutuvien polttoaineiden käyttöä. Fossiilittomassa tiekartassa biopolttoaineiden jakeluvelvoite nostettaisiin 34 prosenttiin ja mahdollisesti sen yli.

Keskusta on ollut tässä vielä kunnianhimoisempi – eduskuntaryhmä on esittänyt biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen nostamista tulevina vuosina nykyisestä 30 prosentista jopa 40 prosenttiin.

– Kotimaista tankkiin, Torniainen sanoo.

– On heitetty, että biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen kautta polttoaineen hinta nousisi valtavasti. Se ei pidä paikkaansa. Asiantuntijat ovat todenneet, että kun jakeluvelvoitetta halutaan lisätä, se on käytännössä sentti per litra vuodessa, ei sen enempää, hän lisää.

Huolelliset vaikutusarviot ovat keskustan mukaan tässä kuitenkin tärkeitä.

Uusiutuvien polttoaineiden valikoima on kasvamassa, kun jakeluvelvoitetta voi jatkossa täyttää myös biokaasulla ja vedyn avulla tehdyillä sähköpolttoaineilla.


Ari Torniainen. Lehtikuva: Heikki Saukkomaa
SÄHKÖ- JA HYBRIDIAUTOT ovat jatkuvasti tutumpi näky tieliikenteessä jo autovalmistajien toimenpiteiden vuoksi, Torniainen toteaa. Jotkin valmistajat ovat tehneet päätöksiä polttomoottoriautojen valmistamisen lopettamisesta.

– Sitä kautta sähköautojen hinnat laskevat. Suomessa tarvitaan kuitenkin vielä pitkään polttomoottoriautoja, hän huomauttaa.

Torniainen korostaa myös tienpidon riittävän rahoituksen tärkeyttä. Tien kunto vaikuttaa polttoaineen kulutukseen.

Tiekartan kolmanteen, ehdolliseen vaiheeseen kuuluu valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) esittämä ajoneuvokilometreihin ja tieluokkiin perustuvan liikenneveromallin valmistelu. Se korvaisi polttoaineen verotuksen.

Vanhasen mallissa veroa ei määrättäisi kaavamaisesti saman suuruisena jokaiselta ajetulta kilometriltä, vaan sen taso määräytyisi tieverkon tieluokkien ja joukkoliikenteen saatavuuden mukaan. Autoilu olisi suhteessa edullisempaa siellä, missä auto on välttämätön.

– Tällä hetkellähän tilanne on se, että mitä huonokuntoisemmalla tiellä ajaa, sitä enemmän maksaa, koska auto kuluttaa enemmän. Se on nurinkurista, Torniainen sanoo.

FOSSIILITTOMAN liikenteen työryhmä esitti syksyllä julkaistussa raportissaan yhtenä vaihtoehtona polttoaineveron korotuksia. Ne keskusta on torjunut selvin sanoin jo moneen kertaan. Polttoaineveron korotuksia ei mainita fossiilittoman liikenteen tiekartassa.

– Polttoaineveron korotuksia ei tehdä, Torniainenkin sanoo.

HALLITUKSEN istunnon jälkeen valtiovarainministeri Vanhanen totesi, että Suomi sitoutui vuonna 2016 silloisten hallituspuolueiden keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen voimin puolittamaan liikenteen päästöt vuodesta 2005 vuoteen 2030.

– 2/3 tästä haasteesta on jo aiemmilla päätöksillä saatu ratkaistua. Loppuosa saavutetaan erityisesti edistämällä vähäpäästöistä liikennettä ja etätyötä. Esitykseen ei sisälly polttoaineverojen korotusta, Vanhanen kirjoittaa Facebookissa.

Hänen mukaansa työ tehdään tavalla, joka huomioi Suomen pitkät etäisyydet ja ammattiliikenteen tarpeet.

– Etätyö edistää monia myönteisiä kehityskulkujen maassamme ja nyt myös päästöjen vähenemistä. Biopolttoaineilla ja muilla päästöttömillä energioilla tulee olemaan myös tärkeä osa tässä tiekartassa.


Tiekartta oli lausuntokierroksella 15.1.–19.2.2021, ja siihen saatiin yhteensä 349 lausuntoa.

Liikenne aiheuttaa viidesosan Suomen päästöistä. Tieliikenteen osuus kotimaan liikenteen päästöistä on noin 94 prosenttia.