Ari Torniainen
Takaisin edelliselle sivulle

13.02.2013

Liikenneverkko on pidettävä kunnossa. Kolumni Tie & Liikenne -lehdessä 1/2013


Tiet, rautatiet, laivareitit, lentoliikenne ja tietoliikenneyhteydet koskevat meitä jokaista jollakin tavalla. Liikenneverkon pitää toimia koko maassa.

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan vastuulla on erittäin tärkeä ja arvokas liikenneväylästömme. Hallituskauden voimakas painopiste liikennehankkeissa on rataverkossa, kuitenkin pääosa liikenteestä ja kuljetuksista kulkee teitä pitkin.

Suomi on laaja maa ja maan eri osissa on omat erikoispiirteensä. Pääkaupunkiseudulla henkilöautoliikenne on runsasta ja myös joukkoliikenne toimii. Ruuhkasuomen ulkopuolella oma auto on lähes välttämätön asioimisväline kun joukkoliikenne on viime vuosina vähentynyt. Palveluiden luokse on päästävä ja siksi tieverkko on pidettävä kunnossa. Suomen eri puolilla myös tarpeet ovat erilaisia.

Etenkään näin vuoden vaihteen aikoihin ei voi olla ottamatta esille Kaakkois-Suomea ja sen erityisyyttä. Pitkärekisteri-kilpiset venäläiset autot ja autoilijat ovat hyvin yleinen näky Kaakkois-Suomen jokapäiväisessä liikenteessä. Valitettavasti tämä näkyy myös onnettomuustilastoissa. Aivan liian usein yhtenä osapuolena on ulkomaalainen autoilija. Erityisen huolestuttavia ovat vakavat liikenneonnettomuudet, joissa osallisena on usein ulkomaalainen rekka. Näin kävi muun muassa joulukuussa valtatiellä 6 välillä Taavetti-Lappeenranta, kun kolmen ulkomaalaisen rekan väliin jäi suomalainen henkilöauto.

Isoja tiehankkeita, kuten valtatie 6 välillä Taavetti-Lappeenranta, on uudelleenarvioinnissa. Kaakkois-Suomen raja-asemilla on tänä vuonna ylitetty 10 miljoonan rajanylittäjän määrä. Nopeasti kasvavasta Venäjän liikenteestä ja runsaasta raskaasta liikenteestä johtuen itärajan liikenne tarvitsee suunnitelmien mukaiset parannukset. Teiden rakentamisessa ei kannata säästää, vaan tehdä hankkeet suunnitellusti ja pitkälle tulevaisuuteen tähdäten. Niiden toteuttamisella voidaan myös elvyttää ja turvata työllisyyttä.

Hallitus on tekemässä puolivälin tarkastelua tänä keväänä ja on toivottavaa, että liikennepoliittisessa selonteossa päätetyille liikenneväylähankkeille osoitetaan riittävät määrärahat. Tämä koskee koko maan hankkeita. Myös perus- ja yksityistienpitoon kannattaa lisätä rahoitusta taantumaa taltuttamaan.

Perusväylänpidon määrärahojen pitäminen kutakuinkin nykytasolla merkitsee todellisuudessa tieverkoston jatkuvaa heikkenemistä, sillä kustannukset nousevat. Perustienpidon määrärahoihin tarvitaan selkeä tasokorotus, vuositasolla noin 100 miljoonaa euroa.

Yksityistiet ovat Suomen tieverkoston hiussuonisto, jonka tulee olla kunnossa. Sitä tarvitsevat sekä alueiden asukkaat, kesämökkiläiset, matkailijat että muu elinkeinoelämä. Valtion määrärahat yksityisteiden korjauksiin ovat liian alhaiset ja niihin tarvitaan lisärahoitusta. Pelkästään kuntien rahoituksella yksityisteille tarvittavia parannuksia ei pystytä toteuttamaan.

Suomen vaihtelevat sääolosuhteet asettavat teiden sekä katujen hoidolle ja kunnossapidolle omat haasteensa. Kesäisin liikenneväylät ovat suhteellisen hyvässä kunnossa. Keväisin monilla teillä on routavaurioita. Näin talvella lumesta ja loskasta johtuen liikenneväylien kunnossapito sitten aiheuttaakin kunnille ja liikenneväylien kunnossapidosta vastaaville huomattavasti enemmän harmaita hiuksia ja lisäkustannuksia. Pysäköintipaikoilla ja katujen varsille pysäköidyt ajoneuvot hankaloittavat lisäksi lumien poistoa ja välttämätöntä kunnossapitoa.

Toimivat ja ennen kaikkea turvalliset liikenneväylät ovat tärkeitä koko Suomessa, siksi tie- ja muusta liikenneverkosta on pidettävä hyvää huolta. Kaikki liikenne ei kulje suurten kaupunkien välillä. Tarpeiden mukaan hankkeita on toteutettava koko maassa ja kaikilla liikenneverkon tasoilla tasapuolisesti.

Ari Torniainen
kansanedustaja,
Keskusta,
Liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen

Kuva1

Ari Torniainen | 00102 EDUSKUNTA | 050 512 0422 / 09 432 3184 | | www.aritorniainen.fi
Ylös